Tehdyt toimenpiteet
Itsetunnosta
Takaisin Mutalan koulun sivulle
Oppilaan terveen itsetunnon tukeminen Mutalan koulussa lv. 2001 - 2002
Projekti käynnistyi keväällä 2001, kun opettaja Maarit Nikmo kertoi näkemyksistään itsetunnosta Mutalan ja Vahannan koulun opettajille VESO-koulutuksessa. Nämä näkemykset perustuvat useiden itsetuntoa koskevien kurssien antamiin tietoihin ja taitoihin.
Keväällä uutta lukuvuotta suunnitellessamme päätimme rohkeasti tarttua uusiin haasteihin sekoittamalla ”opettajapakkaa”. Syksyllä rehtori Ari Anttila siirtyi ensimmäisen luokan opettajaksi. Sataan vuoteen ei Mutalan koulussa mies ole opettanut ekaluokkalaisia. Opettaja Maarit Nikmo siirtyi vastaavasti yläluokan opettajaksi. Saimme myös joukkoomme neljännen opettajan, Riitta Murasen, joka sai opetettavakseen väliluokan. Ulla Korpiaho, alaluokan opettaja, sai nyt ensimmäistä kertaa Mutalassa opetettavakseen vain kakkosluokkalaiset yhdysluokan 1-2 sijaan. Yli 30 vuotta hän on ottanut vastaan joka syksy ensimmäisen luokan oppilaat.
Ruuanjakaja-siistijämme Merja Suvilampi tukee meitä kasvatustyössämme. Hän pitää hyvää huolta koulutiloistamme. Koulutiloja ei ole remontoitu kahteenkymmeneen vuoteen, mutta yleisilme on siisti. Lisäksi hän ohjaa päivittäin oppilaita hyvään käytökseen ruokailu- ja muissa koulutilanteissa.
Kristiina Mahrberg aloitti syksyllä henkilökohtaisena kouluavustajana. Hän vetää lisäksi iltapäiväkerhoa.
Kasvatustyötämme tukevat lisäksi terveydenhoitaja Maija Hankala, erityisopettaja Pirjo Sivunen sekä yläasteen koulukuraattori.
Itsetuntoprojektimme on syntynyt vastatessamme mm. seuraaviin käytännön haasteisiin: käyttäytymisongelmat, erilaisten oppijoiden huomioiminen, kiusaamisen estäminen, turvallisen ja myönteisen ilmapiiriin luominen. Taustalla vaikuttavat seuraavat tiedot ja teoriat itsetunnosta.
1. Mitä itsetunto on, miten se kehittyy, itsetunnon tärkeys
Määritelmä:
Itsetunto on tunnetta, että olen hyvä. Se on itsensä arvostamista, oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutlaatuisena, kykyä arvostaa muita ihmisiä, itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa, riippumattomuutta muiden mielipiteistä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä. (Keltikangas-Järvinen 1994)
Minäkäsitystä pidetään ihmisen tärkeimpänä ominaisuutena, koska:
- ihminen toimii sen mukaan, millainen käsitys hänellä on itsestään eikä sen mukaan, millaiset hänen todelliset ominaisuutensa ovat,
- yksilön perimmäinen tavoite on puolustaa ja vahvistaa minäkäsitystään . Hän pyrkii ottamaan vastaan minäkäsitystään tukevaa informaatiota. Näin valinnan kautta minäkäsitys vaikuttaa olennaisesti siihen, mitä ihminen oppii,
- ihminen tulkitsee tilanteet minäkäsityksestään käsin,
- minäkäsitys määrää, mitä ihminen odottaa tulevaisuudelta. Ja kun ihmisellä on taipumus toimia odotustensa mukaisesti, minäkäsitys ennustaa tulevaa.
Myöhemmän elämän kannalta on tärkeämpää se, mitä hän oppii itsestään koulussa kuin mitä asioita tai sisältöjä hän oppii. Tiedot vanhenevat ja unohtuvat, minää hän kantaa mukanaan.
Itsetunto kehittyy voimakkaimmin 5-12 vuoden iässä. Yksilö itse luo oman maailmansa ja minänsä, kun hän on vuorovaikutuksessa muihin. Koti luo pohjan. Lapsen ja vanhempien itsetunnot ovat hyvin samankaltaisia. Itsetunnoltaan vahvat lapset saavat kotoaan rohkaisua ja kannustusta. Toisaalta heille asetetaan tiukkoja vaatimuksia ja rajoja. Kotona on myös mahdollisuus monenlaiseen tekemiseen. Ohjaus, vastuu, lämpö ja rajat ovat siis tärkeitä. Ahon tutkimusten mukaan nykyisin päiväkoti ja koulu vaikuttavat lähes yhtä paljon kuin koti. ( Aho 1996)
Tutkimustulosten mukaan lapset ovat vahvoja itsetunnoltaan kouluun tullessaan, mutta jo ensimmäisinä kouluvuosina itsetunto heikkenee erittäin voimakkaasti. Neljännen ja kuudennen luokan todetaan olevan ahdistavimmat. Kuudennen luokan jälkeen ihmisen minäkäsitys on suhteellisen pysyvä.
Miten heikko itsetunto ilmenee?
1. Se vaikuttaa käyttäytymiseen ja oppimiseen enemmän kuin todelliset ominaisuudet ( alisuoriutuja, ylisuoriutuja)
2. Ihminen, joka ei hyväksy itseään, ei pysty hyväksymään muitakaan.
3. Hän suhtautuu negatiivisesti suoritustilanteisiin, on passiivinen, eikä osaa asettaa sopivia tavoitteita.
4. Hänellä on ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Hän voi olla kiusaaja tai kiusattu.
5. Hänellä on käytösongelmia, hän voi olla häirikkö tai masentunut, kärsiä psykosomaattisista oireista, keskittymisvaikeuksista ja ahdistuksesta.
6. Hän saattaa käpertyä itseensä eikä uskalla ottaa riskejä. Oppiminen on näin vaikeaa.
Yhdysvalloissa on tehty 30 000 tutkimusta itsetunnosta. Huonolla itsetunnolla on vahva yhteys mm. teiniraskauksiin, huumeiden käyttöön, syömishäiriöihin, koulun keskeyttämiseen, masennukseen.
Hyvä itsetunto on taas suurempi selittäjä koulumenestykseen kuin älykkyys.
2. Borban itsetuntomalli
Borban (1989) mukaan itsetunto koostuu viidestä osa-alueesta, joita kutakin voi kehittää. Borban itsetuntomalli antaa mahdollisuuden tarkastella terveen itsetunnon kehittymistä.
Osa-alueet ovat 1) turvallisuus, 2) itsensä tiedostaminen 3) liittyminen 4) tehtävätietoisuus ja 5) pätevyys. Turvallisuuden tunne on edellytys muiden osa-alueiden kehittymiselle.
Borba ja Reasoner ovat perustelleet itsetunnon osa-alueiden merkitystä seuraavasti:
· yksilö, jolla on vahva itsetunto, kokee jokaisen ulottuvuuden perusominaisuutenaan; jokaisen ulottuvuuden pitää olla kehittynyt ennen kuin yksilöllä voidaan sanoa olevan vahva itsetunto
· jokainen ulottuvuus on todettu itsetuntotutkimuksissa keskeiseksi itsetunnon elementiksi
· kasvattaja voi itsetunnon vahventajana kehittää itsetunnon jokaista ulottuvuutta suunnittelemalla tietyn alueen harjoituksen tarkasti ja toteuttamalla sen kasvatettavalle tärkeän henkilön läsnäollessa.
Malli perustuu tuhansiin tutkimuksiin ja kahdenkymmenen vuoden työskentelyyn käytännössä. Teoria pohjautuu myös mm. Maslowin, Eriksonin, Coopersmithin ja Reasonerin työhön.
Itsetunnon osa-alueet Borban mukaan:
1. Turvallisuus
Itsetunnon tärkein alue on turvallisuuden tunne, koska se on edellytys muille. Turvallisuus koostuu fyysisestä ja emotionaalisesta turvallisuuden tunteesta, myönteisestä ilmapiiristä, kyvystä luottaa toisiin, kyvystä ennakoida tapahtumien seurauksia kokemuksen perusteella, kyvystä ymmärtää omat rajansa sekä ympäristön asettamat säännöt.
Se ilmenee hyvänä olona, myönteisenä suhtautumisena muutoksiin. Oppilas luottaa opettajiinsa, ymmärtää säännöt ja on tietoinen itseensä kohdistuvista odotuksista.
Kasvattajan tulisi
1. aikaansaada luottamukselliset suhteet lapseen,
2. asettaa selvät rajat ja säännöt ja
3. luoda positiivinen kasvuilmapiiri.
2. Itsensä tiedostaminen
Itsensä tiedostaminen tarkoittaa tarkkaa ja realistista käsitystä itsestä, johon kuuluvat näkemys omista rooleista, tuntomerkeistä ja fyysisistä ominaisuuksista. Lisäksi siihen liittyvät erilaisuuden havaitseminen ja hyväksyminen, omien tärkeiden asioiden tiedostaminen sekä tunteiden hallinta. Itsetietoisuus syntyy melko varhain sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Oppilas osaa kuvata omia ominaisuuksiaan realistisesti ja ilmaisee tunteensa. Hän kokee oman ainutlaatuisuutensa ja arvokkuutensa ja nauttii kiitoksesta
Itsensä tiedostamista voi tukea opettamalla
1. arvioimaan itseään
2. tiedostamaan, mikä vaikuttaa häneen,
3. tiedostamaan oma ainutlaatuisuus ja kyvyt
4. ilmaisemaan tunteet ja asenteet.
3. Liittyminen
Liittymisellä tarkoitetaan ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän tunnetta varsinkin sellaisissa ihmissuhteissa, jotka koetaan tärkeiksi. Tähän kuuluu myös tunne siitä, että muut kunnioittavat ja arvostavat itseä sekä tunne siitä, että ryhmässä jokaisella on omat ominaisuutensa ja kaikki ovat tasa-arvoisia ryhmän jäseniä. Liittymisen alueessa korostuvat myös sosiaalisten taitojen, toisten ominaisuuksien arvioimisen ja toisten kannustamisen hallinta.
Ihminen kokee olevansa hyväksytty. Tällöin ihminen ei vain etsi muiden seuraa, vaan hän pystyy ylläpitämään ystävyyssuhteita.
Liittymisen tunnetta voidaan vahvistaa
1. lisäämällä ryhmään kuulumista ja ryhmän hyväksymistä,
2. hankkimalla tilaisuuksia havaita muiden lasten intressit ja ominaisuudet,
3. harjoittelemalla, miten ystävystytään ja
4. rohkaisemalla toveritukeen.
4. Tehtävätietoisuus
Tehtävätietoisuuteen liittyy tunne päämäärästä, aloitteellisuudesta ja motivaatiosta; yksilö reflektoi käyttäytymistään ja tietää, mitä hän haluaa saavuttaa ja mitä olla. Yksilö kokee sisäistä voiman tunnetta asettamalla itselleen realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita. Tehtävätietoinen yksilö näkee erilaisia vaihtoehtoja toiminnalleen, osaa ratkaista ongelmia ja on myös valmis ottamaan vastuuta päätöstensä seurauksista. Tehtävätietoinen henkilö haluaa myös ymmärtää oppimaansa eikä siten tyydy pintatason oppimiseen.
Tehtävätietoisuuden kehittymistä voidaan tukea
1. opettamalla päätöksentekoa, vaihtoehtojen etsimistä
2. auttamalla yksilöä miettimään nykyistä ja aikaisempaa toimintaansa
3. opettamalla realistista tavoitteen asettelua.
5. Pätevyys
Kun kaikki edelliset osa-alueet ovat kunnossa, ihminen uskaltaa ottaa riskejä, hän huomaa olevansa arvokas ja tärkeä. Hän usein saavuttaa tavoitteensa, koska ne ovat realistisia. Näin yksilö huomaa onnistuvansa ja pätevyyden tunne lisääntyy. Kun pätevyyden tunne on vahva, yksilö sietää myös epäonnistumisia, jotka väistämättä kuuluvat ihmisen elämään. Tällöin epäonnistumiset koetaan arvokkaina oppimistilanteina. Pätevyyteen kuuluu onnistumisen ja osaamisen tunne asioissa, jotka yksilö kokee tärkeiksi. Hän myös osaa kehua ja kiittää itseään onnistuessaan.
3. Mutalan koulussa toteutuneita terveen itsetunnon tukitoimia lv. 2001 – 2002
1. Itsetunnon tukeminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi opettajien keskuudessa. Olemme keskustelleet itsetunnosta, kasvatuksesta, koulutyön ongelmakohdista ja Mutalan koulun ominaispiirteistä useasti. Neliopettajaisen koulun etu on, että keskustelua syntyy opettajien kesken päivittäin ja tutustumme hyvin toisiimme. Tältä pohjalta lähtee koulun myönteinen henki ja yhteinen näkemys koulutilanteista. Tämä heijastuu oppilaiden turvallisuuteen yhteisinä sääntöinä, tapoina, tapahtumina ja välittämisenä.
Mutalan koulun toimintaa leimaa perinteikkyys ja uudet tuulet. Pidämme kiinni mm. seuraavista perinteistä: perinteikäs joulujuhla, vappukulkue, laskiaisen laskut, kahvivälitunnit kahdesti päivässä, aamujonot ja huomenet, hiihtokilpailut, joihin kaikki osallistuvat, hikipallopelit. Toisaalta olemme tietoyhteiskunnassa ja koulumaailman uusimmissa tuulissa ajan tasalla.
2. Vuorovaikutus vanhempien ja opettajien välillä on tiivistä. Vanhemmat tulevat tutuiksi jo siksi, että olemme opettaneet useita saman perheen lapsia. Vakiintuneet yhteistyömuodot ovat vanhempainvartit ja vanhempainillat. Ensimmäisen luokan opettaja tapasi vanhemmat ja lapset kotikäynneillä. Monesti myös vanhemmat tulevat kuljettajiksi erilaisille retkille. Eräs äiti valokuvaa koulun tapahtumia koulun arkistoon. Puhelimeen tartumme reippaasti, jos asiaa ilmenee.
Mutalan koululla toimii aktiivinen Peräkylän vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistys järjestää mm. diskoja ja keksimyyntiä. Keräämillään rahoilla vanhempainyhdistys tukee koulun toimintaa. Syksyllä vanhempainyhdistys kutsui koululle Koulun korva –projektin vetäjiä kertomaan koulukiusaamisen ehkäisystä. Toukokuussa herää henkiin Mutalan hölkkä ja kesäkuussa vietetään iltamia Mutalan seurojentalolla.
Kevään vanhempainillassa Maarit Nikmo kertoi vanhemmille oppilaan itsetunnon tukemisesta: rajoista, rakkaudesta, vastuuntunnosta ja aikuisen roolista. Ari Anttila loi henkeä kertomalla tarpeesta saada uusi koulurakennus. Ilmassa leijui positiivinen me-henki.
3. Saattaminen päiväkodista kouluun. Ensimmäisen luokan opettaja vierailee päiväkodissa keväällä ja tutustuu tuleviin ekaluokkalaisiin.
Viidesluokkalaiset ottavat ekaluokkalaisen kummioppilaakseen jo koulua edeltävänä keväänä.
4. Kiusaamisen torjunta
Olemme puuttuneet kiusaamiseen jämäkästi. Askeleet ovat seuraavat:
1. Myöntäminen (koulussamme tapahtuu kiusaamista)
2. Seuraaminen (pidämme aistit herkkinä, jotta kiusaamistapaukset tulisivat ilmi)
3.Selvittäminen ( asianosaiset ja opettajia neuvotteluun, kaikkia kuullaan)
5. Sopiminen ja anteeksipyyntö
6. Jälkiseuranta ja tapaamiset
Ennaltaehkäisevä työ on myös tärkeää. Olemme puhuneet hyvästä kaveruudesta, kiusaamisesta, myönteisestä ilmapiiristä, toisen kannustamisesta ja kuuntelemisesta.
5. Kerran viikossa koko koulu kokoontuu yhteistunnin viettoon. Yhteistunti on oppitunnin mittainen. Kukin opettaja omalla vuorollaan valmistelee tunnin.
Aiheina on ollut mm.: kiusaaminen, ilo, myönteinen ajattelu, säännöt, ystävyys, hyvät tavat, yhteiset pelihetket ulkona ja sisällä, näytelmät, jämäkkä mielipiteen ilmaiseminen, toisen kohottaminen, välituntiasiat, viikon varrella tapahtuneiden asioiden käsittely, tulevaisuuden yhteiset tapahtumat,
Tunnit koostuvat yhteisestä alusta ja sekaryhmissä (ryhmässä oppilaita joka luokka-asteelta) tehtävistä harjoituksista.
6. Yhteinen teatteriretki Tampereen teatterin esitykseen Muumi ja näkymätön lapsi. Näytelmän teemana on itsetunto. Ninni on muuttunut näkymättömäksi, koska hänellä ei ole ollut perusturvaa. Täti, jonka luona Ninni asui oli jäätävän kylmä. Keskustelimme näytelmästä ja tarinasta. Vanhempainyhdistys rahoitti retken.
7. Teemme paljon retkiä. Ne vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta oppilaiden kesken sekä antavat opettajalle ja oppilaalle mahdollisuuden tutustua toisiinsa eri tavalla kuin koulussa. Kuluneena lukuvuonna Mutalan koulun oppilaat ovat tehneet seuraavia retkiä: vierailut mm. navetassa, museossa, Sappeessa, Seitsemisessä, teatterissa, pilkkijäällä, Kaiharin päiväkodissa.
8. Itsearvioinnit. Ensimmäiseltä luokalta lähtien oppilaat arvioivat itseään. Ensimmäisen luokan vanhempainillassa opettaja kertoi itsearvionnista vanhemmille ja oppilaille. Yläluokkalaiset tekevät itsearvioinnin säännönmukaisesti neljännesvuosittain. Lisäksi itsearviointiin ohjataan viikottain.
9. Eriyttäminen. Olemme tietoisia, että jokainen oppilas on ainutlaatuinen, tärkeä ja erilainen. Sopeutamme vaatimustasoa oppilaan mukaan ja ohjaamme oppilasta asettamaan itse itselleen tavoitteita.
10. Kun itsetunnon kolme ensimmäistä rakennusosaa on kunnossa, oppilas pystyy ottamaan vastuun omasta opiskelustaan. Rohkaisemme vastuuseen ja tavoitteiden asettamiseen.
11. Kerhot
Itsetuntokerho
Viikoittain kokoontuu kerho, jossa keskustellaan, miten on viikko mennyt, käsitellään asioita, jotka ovat ajankohtaisia ( kiusaamiset, tappelut, pahan olon hetket ym,) ja tehdään yhdessä mukavia asioita. Mukavia asioita ovat olleet mm. seikkailu Näsijärvellä, afrikkalainen juhla rytmisoittimin, näytelmien valmistus, pelit, tarinoiden kertominen, savityöt.
Iltapäiväkerho on 1. – 3. –luokkalaisille. Oppilailla on mahdollisuus jäädä ohjattuun ilmaiseen kerhoon kaikkina arkipäivinä klo 12.40-16.
Keskiviikkokerhot 3.-6.-luokkalaisille. Opettajat ovat pitäneet mm. näytelmä-, liikunta-, askartelu-, kantele- ja tanssikerhoa.
12. Oppilashuoltotyöryhmä
Oppilashuoltotyöryhmään osallistuvat kaikki opettajat, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja yläasteen koulukuraattori. Tieto kulkee näin paitsi opettajien välillä myös ala- ja yläasteen välillä.
Luokissa lisäksi
1. Luokan kokoukset
2. Portfolio
3. Opiskeluvihko, tavoite ja toteutus.
4. Koulupäivän jälkeen kättely ja hyvän päivänjatkon toivottaminen
5. Kuntokortti motivoijana, välitunnin järkevä käyttö.
6. Teemoittain käsittelyssä itsetuntoon liittyviä osasia, sen mukaan, mikä on ajankohtaista
Lähteet:
Aho, S. 1996 Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Edita, Helsinki
Borba, M.1989 Esteem Builders. Jalmar Press, California
Keltikangas-Järvinen, L. 1994 Hyvä itsetunto. WSOY, Juva
Ojanen, M. 1994 Mikä minä on? Kirjatoimi, Tampere.
Reasoner, R. Building self-esteem in the elementary schools. Consulting Psychologists
Press, Palo Alto
Muistion kokoaja ja kirjoittaja: Maarit Nikmo
Takaisin alkuun
Oppilaan terveen itsetunnon tukeminen Mutalan koulussa lv. 2001 - 2002
Projekti käynnistyi keväällä 2001, kun opettaja Maarit Nikmo kertoi näkemyksistään itsetunnosta Mutalan ja Vahannan koulun opettajille VESO-koulutuksessa. Nämä näkemykset perustuvat useiden itsetuntoa koskevien kurssien antamiin tietoihin ja taitoihin.
Keväällä uutta lukuvuotta suunnitellessamme päätimme rohkeasti tarttua uusiin haasteihin sekoittamalla ”opettajapakkaa”. Syksyllä rehtori Ari Anttila siirtyi ensimmäisen luokan opettajaksi. Sataan vuoteen ei Mutalan koulussa mies ole opettanut ekaluokkalaisia. Opettaja Maarit Nikmo siirtyi vastaavasti yläluokan opettajaksi. Saimme myös joukkoomme neljännen opettajan, Riitta Murasen, joka sai opetettavakseen väliluokan. Ulla Korpiaho, alaluokan opettaja, sai nyt ensimmäistä kertaa Mutalassa opetettavakseen vain kakkosluokkalaiset yhdysluokan 1-2 sijaan. Yli 30 vuotta hän on ottanut vastaan joka syksy ensimmäisen luokan oppilaat.
Ruuanjakaja-siistijämme Merja Suvilampi tukee meitä kasvatustyössämme. Hän pitää hyvää huolta koulutiloistamme. Koulutiloja ei ole remontoitu kahteenkymmeneen vuoteen, mutta yleisilme on siisti. Lisäksi hän ohjaa päivittäin oppilaita hyvään käytökseen ruokailu- ja muissa koulutilanteissa.
Kristiina Mahrberg aloitti syksyllä henkilökohtaisena kouluavustajana. Hän vetää lisäksi iltapäiväkerhoa.
Kasvatustyötämme tukevat lisäksi terveydenhoitaja Maija Hankala, erityisopettaja Pirjo Sivunen sekä yläasteen koulukuraattori.
Itsetuntoprojektimme on syntynyt vastatessamme mm. seuraaviin käytännön haasteisiin: käyttäytymisongelmat, erilaisten oppijoiden huomioiminen, kiusaamisen estäminen, turvallisen ja myönteisen ilmapiiriin luominen. Taustalla vaikuttavat seuraavat tiedot ja teoriat itsetunnosta.
1. Mitä itsetunto on, miten se kehittyy, itsetunnon tärkeys
Määritelmä:
Itsetunto on tunnetta, että olen hyvä. Se on itsensä arvostamista, oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutlaatuisena, kykyä arvostaa muita ihmisiä, itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa, riippumattomuutta muiden mielipiteistä sekä epäonnistumisten ja pettymysten sietämistä. (Keltikangas-Järvinen 1994)
Minäkäsitystä pidetään ihmisen tärkeimpänä ominaisuutena, koska:
- ihminen toimii sen mukaan, millainen käsitys hänellä on itsestään eikä sen mukaan, millaiset hänen todelliset ominaisuutensa ovat,
- yksilön perimmäinen tavoite on puolustaa ja vahvistaa minäkäsitystään . Hän pyrkii ottamaan vastaan minäkäsitystään tukevaa informaatiota. Näin valinnan kautta minäkäsitys vaikuttaa olennaisesti siihen, mitä ihminen oppii,
- ihminen tulkitsee tilanteet minäkäsityksestään käsin,
- minäkäsitys määrää, mitä ihminen odottaa tulevaisuudelta. Ja kun ihmisellä on taipumus toimia odotustensa mukaisesti, minäkäsitys ennustaa tulevaa.
Myöhemmän elämän kannalta on tärkeämpää se, mitä hän oppii itsestään koulussa kuin mitä asioita tai sisältöjä hän oppii. Tiedot vanhenevat ja unohtuvat, minää hän kantaa mukanaan.
Itsetunto kehittyy voimakkaimmin 5-12 vuoden iässä. Yksilö itse luo oman maailmansa ja minänsä, kun hän on vuorovaikutuksessa muihin. Koti luo pohjan. Lapsen ja vanhempien itsetunnot ovat hyvin samankaltaisia. Itsetunnoltaan vahvat lapset saavat kotoaan rohkaisua ja kannustusta. Toisaalta heille asetetaan tiukkoja vaatimuksia ja rajoja. Kotona on myös mahdollisuus monenlaiseen tekemiseen. Ohjaus, vastuu, lämpö ja rajat ovat siis tärkeitä. Ahon tutkimusten mukaan nykyisin päiväkoti ja koulu vaikuttavat lähes yhtä paljon kuin koti. ( Aho 1996)
Tutkimustulosten mukaan lapset ovat vahvoja itsetunnoltaan kouluun tullessaan, mutta jo ensimmäisinä kouluvuosina itsetunto heikkenee erittäin voimakkaasti. Neljännen ja kuudennen luokan todetaan olevan ahdistavimmat. Kuudennen luokan jälkeen ihmisen minäkäsitys on suhteellisen pysyvä.
Miten heikko itsetunto ilmenee?
1. Se vaikuttaa käyttäytymiseen ja oppimiseen enemmän kuin todelliset ominaisuudet ( alisuoriutuja, ylisuoriutuja)
2. Ihminen, joka ei hyväksy itseään, ei pysty hyväksymään muitakaan.
3. Hän suhtautuu negatiivisesti suoritustilanteisiin, on passiivinen, eikä osaa asettaa sopivia tavoitteita.
4. Hänellä on ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Hän voi olla kiusaaja tai kiusattu.
5. Hänellä on käytösongelmia, hän voi olla häirikkö tai masentunut, kärsiä psykosomaattisista oireista, keskittymisvaikeuksista ja ahdistuksesta.
6. Hän saattaa käpertyä itseensä eikä uskalla ottaa riskejä. Oppiminen on näin vaikeaa.
Yhdysvalloissa on tehty 30 000 tutkimusta itsetunnosta. Huonolla itsetunnolla on vahva yhteys mm. teiniraskauksiin, huumeiden käyttöön, syömishäiriöihin, koulun keskeyttämiseen, masennukseen.
Hyvä itsetunto on taas suurempi selittäjä koulumenestykseen kuin älykkyys.
2. Borban itsetuntomalli
Borban (1989) mukaan itsetunto koostuu viidestä osa-alueesta, joita kutakin voi kehittää. Borban itsetuntomalli antaa mahdollisuuden tarkastella terveen itsetunnon kehittymistä.
Osa-alueet ovat 1) turvallisuus, 2) itsensä tiedostaminen 3) liittyminen 4) tehtävätietoisuus ja 5) pätevyys. Turvallisuuden tunne on edellytys muiden osa-alueiden kehittymiselle.
Borba ja Reasoner ovat perustelleet itsetunnon osa-alueiden merkitystä seuraavasti:
· yksilö, jolla on vahva itsetunto, kokee jokaisen ulottuvuuden perusominaisuutenaan; jokaisen ulottuvuuden pitää olla kehittynyt ennen kuin yksilöllä voidaan sanoa olevan vahva itsetunto
· jokainen ulottuvuus on todettu itsetuntotutkimuksissa keskeiseksi itsetunnon elementiksi
· kasvattaja voi itsetunnon vahventajana kehittää itsetunnon jokaista ulottuvuutta suunnittelemalla tietyn alueen harjoituksen tarkasti ja toteuttamalla sen kasvatettavalle tärkeän henkilön läsnäollessa.
Malli perustuu tuhansiin tutkimuksiin ja kahdenkymmenen vuoden työskentelyyn käytännössä. Teoria pohjautuu myös mm. Maslowin, Eriksonin, Coopersmithin ja Reasonerin työhön.
Itsetunnon osa-alueet Borban mukaan:
1. Turvallisuus
Itsetunnon tärkein alue on turvallisuuden tunne, koska se on edellytys muille. Turvallisuus koostuu fyysisestä ja emotionaalisesta turvallisuuden tunteesta, myönteisestä ilmapiiristä, kyvystä luottaa toisiin, kyvystä ennakoida tapahtumien seurauksia kokemuksen perusteella, kyvystä ymmärtää omat rajansa sekä ympäristön asettamat säännöt.
Se ilmenee hyvänä olona, myönteisenä suhtautumisena muutoksiin. Oppilas luottaa opettajiinsa, ymmärtää säännöt ja on tietoinen itseensä kohdistuvista odotuksista.
Kasvattajan tulisi
1. aikaansaada luottamukselliset suhteet lapseen,
2. asettaa selvät rajat ja säännöt ja
3. luoda positiivinen kasvuilmapiiri.
2. Itsensä tiedostaminen
Itsensä tiedostaminen tarkoittaa tarkkaa ja realistista käsitystä itsestä, johon kuuluvat näkemys omista rooleista, tuntomerkeistä ja fyysisistä ominaisuuksista. Lisäksi siihen liittyvät erilaisuuden havaitseminen ja hyväksyminen, omien tärkeiden asioiden tiedostaminen sekä tunteiden hallinta. Itsetietoisuus syntyy melko varhain sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Oppilas osaa kuvata omia ominaisuuksiaan realistisesti ja ilmaisee tunteensa. Hän kokee oman ainutlaatuisuutensa ja arvokkuutensa ja nauttii kiitoksesta
Itsensä tiedostamista voi tukea opettamalla
1. arvioimaan itseään
2. tiedostamaan, mikä vaikuttaa häneen,
3. tiedostamaan oma ainutlaatuisuus ja kyvyt
4. ilmaisemaan tunteet ja asenteet.
3. Liittyminen
Liittymisellä tarkoitetaan ryhmään kuulumisen ja hyväksynnän tunnetta varsinkin sellaisissa ihmissuhteissa, jotka koetaan tärkeiksi. Tähän kuuluu myös tunne siitä, että muut kunnioittavat ja arvostavat itseä sekä tunne siitä, että ryhmässä jokaisella on omat ominaisuutensa ja kaikki ovat tasa-arvoisia ryhmän jäseniä. Liittymisen alueessa korostuvat myös sosiaalisten taitojen, toisten ominaisuuksien arvioimisen ja toisten kannustamisen hallinta.
Ihminen kokee olevansa hyväksytty. Tällöin ihminen ei vain etsi muiden seuraa, vaan hän pystyy ylläpitämään ystävyyssuhteita.
Liittymisen tunnetta voidaan vahvistaa
1. lisäämällä ryhmään kuulumista ja ryhmän hyväksymistä,
2. hankkimalla tilaisuuksia havaita muiden lasten intressit ja ominaisuudet,
3. harjoittelemalla, miten ystävystytään ja
4. rohkaisemalla toveritukeen.
4. Tehtävätietoisuus
Tehtävätietoisuuteen liittyy tunne päämäärästä, aloitteellisuudesta ja motivaatiosta; yksilö reflektoi käyttäytymistään ja tietää, mitä hän haluaa saavuttaa ja mitä olla. Yksilö kokee sisäistä voiman tunnetta asettamalla itselleen realistisia ja saavutettavissa olevia tavoitteita. Tehtävätietoinen yksilö näkee erilaisia vaihtoehtoja toiminnalleen, osaa ratkaista ongelmia ja on myös valmis ottamaan vastuuta päätöstensä seurauksista. Tehtävätietoinen henkilö haluaa myös ymmärtää oppimaansa eikä siten tyydy pintatason oppimiseen.
Tehtävätietoisuuden kehittymistä voidaan tukea
1. opettamalla päätöksentekoa, vaihtoehtojen etsimistä
2. auttamalla yksilöä miettimään nykyistä ja aikaisempaa toimintaansa
3. opettamalla realistista tavoitteen asettelua.
5. Pätevyys
Kun kaikki edelliset osa-alueet ovat kunnossa, ihminen uskaltaa ottaa riskejä, hän huomaa olevansa arvokas ja tärkeä. Hän usein saavuttaa tavoitteensa, koska ne ovat realistisia. Näin yksilö huomaa onnistuvansa ja pätevyyden tunne lisääntyy. Kun pätevyyden tunne on vahva, yksilö sietää myös epäonnistumisia, jotka väistämättä kuuluvat ihmisen elämään. Tällöin epäonnistumiset koetaan arvokkaina oppimistilanteina. Pätevyyteen kuuluu onnistumisen ja osaamisen tunne asioissa, jotka yksilö kokee tärkeiksi. Hän myös osaa kehua ja kiittää itseään onnistuessaan.
3. Mutalan koulussa toteutuneita terveen itsetunnon tukitoimia lv. 2001 – 2002
1. Itsetunnon tukeminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi opettajien keskuudessa. Olemme keskustelleet itsetunnosta, kasvatuksesta, koulutyön ongelmakohdista ja Mutalan koulun ominaispiirteistä useasti. Neliopettajaisen koulun etu on, että keskustelua syntyy opettajien kesken päivittäin ja tutustumme hyvin toisiimme. Tältä pohjalta lähtee koulun myönteinen henki ja yhteinen näkemys koulutilanteista. Tämä heijastuu oppilaiden turvallisuuteen yhteisinä sääntöinä, tapoina, tapahtumina ja välittämisenä.
Mutalan koulun toimintaa leimaa perinteikkyys ja uudet tuulet. Pidämme kiinni mm. seuraavista perinteistä: perinteikäs joulujuhla, vappukulkue, laskiaisen laskut, kahvivälitunnit kahdesti päivässä, aamujonot ja huomenet, hiihtokilpailut, joihin kaikki osallistuvat, hikipallopelit. Toisaalta olemme tietoyhteiskunnassa ja koulumaailman uusimmissa tuulissa ajan tasalla.
2. Vuorovaikutus vanhempien ja opettajien välillä on tiivistä. Vanhemmat tulevat tutuiksi jo siksi, että olemme opettaneet useita saman perheen lapsia. Vakiintuneet yhteistyömuodot ovat vanhempainvartit ja vanhempainillat. Ensimmäisen luokan opettaja tapasi vanhemmat ja lapset kotikäynneillä. Monesti myös vanhemmat tulevat kuljettajiksi erilaisille retkille. Eräs äiti valokuvaa koulun tapahtumia koulun arkistoon. Puhelimeen tartumme reippaasti, jos asiaa ilmenee.
Mutalan koululla toimii aktiivinen Peräkylän vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistys järjestää mm. diskoja ja keksimyyntiä. Keräämillään rahoilla vanhempainyhdistys tukee koulun toimintaa. Syksyllä vanhempainyhdistys kutsui koululle Koulun korva –projektin vetäjiä kertomaan koulukiusaamisen ehkäisystä. Toukokuussa herää henkiin Mutalan hölkkä ja kesäkuussa vietetään iltamia Mutalan seurojentalolla.
Kevään vanhempainillassa Maarit Nikmo kertoi vanhemmille oppilaan itsetunnon tukemisesta: rajoista, rakkaudesta, vastuuntunnosta ja aikuisen roolista. Ari Anttila loi henkeä kertomalla tarpeesta saada uusi koulurakennus. Ilmassa leijui positiivinen me-henki.
3. Saattaminen päiväkodista kouluun. Ensimmäisen luokan opettaja vierailee päiväkodissa keväällä ja tutustuu tuleviin ekaluokkalaisiin.
Viidesluokkalaiset ottavat ekaluokkalaisen kummioppilaakseen jo koulua edeltävänä keväänä.
4. Kiusaamisen torjunta
Olemme puuttuneet kiusaamiseen jämäkästi. Askeleet ovat seuraavat:
1. Myöntäminen (koulussamme tapahtuu kiusaamista)
2. Seuraaminen (pidämme aistit herkkinä, jotta kiusaamistapaukset tulisivat ilmi)
3.Selvittäminen ( asianosaiset ja opettajia neuvotteluun, kaikkia kuullaan)
5. Sopiminen ja anteeksipyyntö
6. Jälkiseuranta ja tapaamiset
Ennaltaehkäisevä työ on myös tärkeää. Olemme puhuneet hyvästä kaveruudesta, kiusaamisesta, myönteisestä ilmapiiristä, toisen kannustamisesta ja kuuntelemisesta.
5. Kerran viikossa koko koulu kokoontuu yhteistunnin viettoon. Yhteistunti on oppitunnin mittainen. Kukin opettaja omalla vuorollaan valmistelee tunnin.
Aiheina on ollut mm.: kiusaaminen, ilo, myönteinen ajattelu, säännöt, ystävyys, hyvät tavat, yhteiset pelihetket ulkona ja sisällä, näytelmät, jämäkkä mielipiteen ilmaiseminen, toisen kohottaminen, välituntiasiat, viikon varrella tapahtuneiden asioiden käsittely, tulevaisuuden yhteiset tapahtumat,
Tunnit koostuvat yhteisestä alusta ja sekaryhmissä (ryhmässä oppilaita joka luokka-asteelta) tehtävistä harjoituksista.
6. Yhteinen teatteriretki Tampereen teatterin esitykseen Muumi ja näkymätön lapsi. Näytelmän teemana on itsetunto. Ninni on muuttunut näkymättömäksi, koska hänellä ei ole ollut perusturvaa. Täti, jonka luona Ninni asui oli jäätävän kylmä. Keskustelimme näytelmästä ja tarinasta. Vanhempainyhdistys rahoitti retken.
7. Teemme paljon retkiä. Ne vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta oppilaiden kesken sekä antavat opettajalle ja oppilaalle mahdollisuuden tutustua toisiinsa eri tavalla kuin koulussa. Kuluneena lukuvuonna Mutalan koulun oppilaat ovat tehneet seuraavia retkiä: vierailut mm. navetassa, museossa, Sappeessa, Seitsemisessä, teatterissa, pilkkijäällä, Kaiharin päiväkodissa.
8. Itsearvioinnit. Ensimmäiseltä luokalta lähtien oppilaat arvioivat itseään. Ensimmäisen luokan vanhempainillassa opettaja kertoi itsearvionnista vanhemmille ja oppilaille. Yläluokkalaiset tekevät itsearvioinnin säännönmukaisesti neljännesvuosittain. Lisäksi itsearviointiin ohjataan viikottain.
9. Eriyttäminen. Olemme tietoisia, että jokainen oppilas on ainutlaatuinen, tärkeä ja erilainen. Sopeutamme vaatimustasoa oppilaan mukaan ja ohjaamme oppilasta asettamaan itse itselleen tavoitteita.
10. Kun itsetunnon kolme ensimmäistä rakennusosaa on kunnossa, oppilas pystyy ottamaan vastuun omasta opiskelustaan. Rohkaisemme vastuuseen ja tavoitteiden asettamiseen.
11. Kerhot
Itsetuntokerho
Viikoittain kokoontuu kerho, jossa keskustellaan, miten on viikko mennyt, käsitellään asioita, jotka ovat ajankohtaisia ( kiusaamiset, tappelut, pahan olon hetket ym,) ja tehdään yhdessä mukavia asioita. Mukavia asioita ovat olleet mm. seikkailu Näsijärvellä, afrikkalainen juhla rytmisoittimin, näytelmien valmistus, pelit, tarinoiden kertominen, savityöt.
Iltapäiväkerho on 1. – 3. –luokkalaisille. Oppilailla on mahdollisuus jäädä ohjattuun ilmaiseen kerhoon kaikkina arkipäivinä klo 12.40-16.
Keskiviikkokerhot 3.-6.-luokkalaisille. Opettajat ovat pitäneet mm. näytelmä-, liikunta-, askartelu-, kantele- ja tanssikerhoa.
12. Oppilashuoltotyöryhmä
Oppilashuoltotyöryhmään osallistuvat kaikki opettajat, erityisopettaja, terveydenhoitaja ja yläasteen koulukuraattori. Tieto kulkee näin paitsi opettajien välillä myös ala- ja yläasteen välillä.
Luokissa lisäksi
1. Luokan kokoukset
2. Portfolio
3. Opiskeluvihko, tavoite ja toteutus.
4. Koulupäivän jälkeen kättely ja hyvän päivänjatkon toivottaminen
5. Kuntokortti motivoijana, välitunnin järkevä käyttö.
6. Teemoittain käsittelyssä itsetuntoon liittyviä osasia, sen mukaan, mikä on ajankohtaista
Lähteet:
Aho, S. 1996 Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Edita, Helsinki
Borba, M.1989 Esteem Builders. Jalmar Press, California
Keltikangas-Järvinen, L. 1994 Hyvä itsetunto. WSOY, Juva
Ojanen, M. 1994 Mikä minä on? Kirjatoimi, Tampere.
Reasoner, R. Building self-esteem in the elementary schools. Consulting Psychologists
Press, Palo Alto
Muistion kokoaja ja kirjoittaja: Maarit Nikmo
Takaisin alkuun
Päivitetty
05.05.2007